Valoa Vanhustyöhön

 Tavallisimmat kotihoidossa tehtävät muistitestit ovat MMSE (Mini Mental State Examination) ja Moca-testit. Enimmäkseen kotihoidossa teetetään MMSE-testiä. Moca-testi sopii tehtäväksi myös vähemmän kouluttautuneille asiakkaille. MMSE- testissä korkeasti koulutetut muistisairaat saattavat saada pisteitä erityisesti matemaattisesta osiosta, joka ei varsinaisesti testaa niinkään muistia vaan päässälaskutaitoa (joka itsellänikin on niin onneton etten varmaan millään läpäisisi sitä testin osiota...) . Cerad- testin sen sijaan tekee yleensä lääkäri, muistihoitaja tai tähän erikoistunut sairaanhoitaja. Cerad on testi, joka on erikoistunut Alzheimerintaudin toteamiseen ja havainnointiin, ja sen tehtäväsarjoihin on varattava aikaa perustestejä enemmän.  Muistitestin tulokseen vaikutaa, onko turvallinen ja tuttu ympäristö (kotona vai hämmentyneenä osastolla), onko asiakas kunnossa vai jonkin vaikutuksen alainen (kipeä, stressaantunut, uuden lääkityksen sisäänajovaiheessa, väsynyt, ärtyn...

 "Itsesi uuvuttaminen ei auta ketään. Ansaitset parempaa." Näin luki jossain netissä joskus. On helppo sanoa että äläs nyt uuvu, ota rennosti. Ei tämä ole niin vakavaa.  Onpas se vakavaa- ihan tosi on. Ihmisen työminä on monella se "hallitseva" minä. Olisi naurettavaa sanoa, ettei se ole tärkeää. Onhan se! Siksi eläkkeelle jääminen on monelle ihan hirveä kriisi. Suomessa nimen jälkeen kysytään mitä teet työksesi. Jos olet työtön, kysytään, mille alalle olet koulutettu. Ei kukaan kysy että "Hei, kiva tutustua! Miten jaksat? Mikä on lempiruokasi? " Elämme täysin työorientoituneessa ja työn arvottamassa yhteiskunnassa. On ylimielistä ja tietämätöntä väittää, että uupuminen on vain itsestä kiinni. Kyllä siihen on olemassa ulkopuolelta tarjotut suorittamisen ja menestymisen käytösmallit, jotka taotaan kaaliin jo koulussa. Jos sattuu olemaan vähänkään tunnollisempaa sorttia, ei ole mitään ylärajaa sille, kuinka totaalisesti voi palaa loppuun.  Meillä kaikillahan...

 Olen tutustunut vanhustyössä mahdollisesti jo käytössä oleviin tai haaveissa oleviin teknologisiin , -sekä digitaalisiin ratkaisuihin. Tällaisia ovat mm. Kotihoidossa käytettävä etähoivajärjestelmä, kaatumishälytin, sähkölukko, lääkerobotti ja aktivointikello. Kustannussyistä kotihoidossa ei kuitenkaan ole yleisesti käytössä muuta kuin etähoiva- videopuhelut ja lääkkeen annostelevat robotit sekä nostolaitteet.  Unelmien teknologiaratkaisut kotihoidossa olisivat kaikilla asiakkailla käytössä olevia, kevyitä, helppokäyttöisiä, pieniä ja tietenkin edullisia,super monipuolisia älylaitteita. Ne mittaisivat asiakkaan vitaalitoimintoja säännöllisesti ja raportoisivat niistä automaattisesti suoraan heidän tietoihinsa ilman manuaalista näpyttelyä. Ne hälyttäisivät apua, kun arvot olisivat huonoja, ne ilmoittaisivat kuivumisesta ja tulehduksesta. Ne olisivat kaikki vimpaimet tietysti äärettömän energiatehokkaita. Aiettä!  Kotihoidossa tarvittaisiin myös hoitajan ergonomiaa paranta...

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL mahdollistaa yksinkertaisen ja ilmaisen saattohoitopassin suorittamisen niille hoitoalan ammattilaisille, jotka toimivat saattohoidossa perustasolla. Verkkokurssi vastaa yhtä opintopistettä.  Verkkokurssi on helppo ja kattava kokonaisuus, oiva tapa päivittää omaa osaamista ja kerrata jo opittuja asioita. Erityisesti lääkehoidon puolella on hyviä tärppejä.  Suoritin kurssin osana opintoja, koska koin, että se nyt on vähintä mikä pitää olla hanskassa tässä vaiheessa opintoja. Tuon läpäistyä on jo ymmärtänyt ainakin ihan perusjutut ja oma osaaminen on jo sentään asiakasvinkkelistä turvallisella tasolla. Itse haastan itseäni ehkä joskus vähän armottomastikin. Haluan osata näitä asioita ihan oikeasti. Haluan, että minun asiakkaani saa minulta parasta mahdollista saattohoitoa.  Tässä vaiheessa opintoja myös kehittymistehtäväni alkaa hiljalleen valmistua. Teen tehtävää palliatiivisen hoitotyön suunnittelusta kotihoidon henkilökunnalle....

 Asiakaslähtöisyys on hoivatyössä hieno ja usein käytetty termi, ja jokaisen hoitajan oletetaan noudattavan automaattisesti asiakaslähtöistä työtapaa. Asiakaslähtöiseen kohtaamiseen ja - koskettamiseen myös koulutetaan. Tästä luin juuri kirjan Ammatillinen kosketus (Kinnunen, Parviainen, Haho, Jolkkonen 2019). Kirjassa oli hyviä huomioita arjen kentältä. Koskettaminen ei ole kaikille hoitajillekaan luontevaa. Kiire vaikuttaa siihen, ehtiikö yökkö silitellä levottoman vanhuksen uneen. Kosketus voi olla avustavaa, kuntouttavaa, tutkivaa, välittävää ja suojaavaa. Tai jotain muuta.  Asiakaslähtöiseen ajatteluun kuuluu tunnistaa asiakkaan toiveet ja tarpeet, mutta kun kohtaa vieraan ihmisen 10 minuutin ajan, on vaikeaa kuvitella sen kummempaa ammattimaista kohtaamista kuin välittömien tehtävien hoitaminen. Samalla hyvä hoitaja yrittää jutella, ehkä silittää olkapäästä, katsoa silmiin. On ollut vuoroja, joista olen vain selvinnyt enkä ole miettinyt yhtään asiakaslähtöisesti, olen mi...