Valoa Vanhustyöhön

 Opinnoissani on suvantovaihe. Näyttöjen suorittaminen odottaa vahvistusta, koska niiden suorittamiseen tarvitaan mitä ilmeisimmin työsopimus. Minä yrittäjänä en ole työsopimuksella missään. Alihankintana tehtyyn työhön yhteiskunta siis suhtautuu eri tavalla kuin työntekijänä tehtyyn.  Yrittäjäystäväni ei saanut ammattitutkintostipendiä, koska hänen olisi pitänyt olla työntekijänä vähintään 5 vuotta. Tosiasiassahan hänen työkokemuksensa on kattavampi, koska hän on perustanut nuorena yrityksen ja tehnyt töitä suhteessa taatusti tunteina enemmän kuin työntekijä.  Miksi on näin? Miksi työntekijänä oleminen on edelleen yhteiskunnan normi, ja yrittäjyys jonkinlainen hankala sivujuonne johon ei osata suhtautua? Yrittäjänä toimiminenhan nimenomaan kertoo, että ko. henkilö on opiskelijana ketterä, rohkea, innovatiivinen ja vastuuta ottava. Henkilökohtaisesti oma tilanteeni näyttöasiassa on suoraan sanoen  suututtava. Systeemin pitäisi olla opiskelijalle läpinäkyvämpi, o...

 Tänään sain parkkisakon huolimatta kotihoidon pysäköintiluvasta. Vein liki 100-vuotiasta rouvaa rokotukseen ja lähin paikka oli pitkä taksiruutu, johon mahtui useampikin auto. Parkissa ei ollut ainuttakaan autoa. Luonnollisesti valitin sakosta ja odotan oikaisua. Kotihoidon pysäköintilupa on näköjään ihan turha. Parkkipirkko seisoi vieressä kun tulimme ja sanoi, että no tee sitten valitus. Niin teenkin.  Vettä satoi koko päivän ja Nordean vian takia säästötili näyttää nollaa. Kumisaapas päästi vettä läpi ja autossa syttyi huoltovalo.  Tänään ei ollut hyviä uutisia sodasta eikä koronastakaan. Tässä päivässä ei ollut mitään erityisen hyvää. Mutta.  Olipa sittenkin. Olemme pysyneet terveinä, auto toimii vielä jollain lailla, jääkaapissa on ruokaa ja huomenna pääsen jumppaan.  Lakkouutisia lukiessa tuntuu, että hoitoala menettää hohtoaan koko ajan enemmän jos sitä koskaan oikeastaan olikaan. Työ on raskasta ja vastuullista. Seuraan lopputulemaa suurella kiinnostuks...