Valoa Vanhustyöhön

 Vanhustyön erikoisammattitutkinnossa on neljä osaamisalaa. Näistä itse perehdyn muistioireisen tai muistisairaan elämän tukemisen osaamis-alaan, elämän loppuvaiheen osaamisalaan sekä ikääntyneen ihmisen palveluohjauksen osaamis-alaan. Tutkinnon osista ensimmäinen on muistisairaan tukemisen osaamisala.  Olen nyt hakenut kirjastosta nipun kirjoja, joita luen iltaisin samalla kun teen tehtäviä meidän oppimis-alustalle. Opiskelu tuntuu nyt lähes perinteiseltä lukuunottamatta luokkahuoneen ja opettajan puuttumista ja sitä, että kissa hääräilee häiriöksi asti näppiksellä. Tässä vaiheessa ei ole vielä tullut paljon muuta harmia kuin sekavat sivustot josta on mahdotonta löytää haluamaansa tietoa. Jotenkin ennenvanhaan oli helpompaa (ymmärrän tässäkin vanhuksia!) kun hakemistosta löysi sen mitä etsi ja se tieto oli varmuudella se, mitä ko. Tehtävässä pyydettiin. Nyt vaihtoehtoja on yksinkertaisesti vähän liikaa. Kuten osaamis-alojakin, on saatavilla valtavasti tietoa ja vaihtoehtoja, ...

Vanhustyön erikoisammattitutkinto on sosiaali- ja terveysalan ammatillista lisäkoulutusta. Suorittamalla vanhustyön erikoisammattitutkinnon saa valmiudet erikoisosaamista vaativaan vanhustyöhön erilaisissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaympäristöissä sekä laitoksissa että avopalveluissa. Tutkinnon tavoitteena on hankkia asiantuntijavalmiuksia vanhustyön erikoisosaamista vaativiin tehtäviin vanhuksen kuntouttavassa hoito- ja huolenpitotyössä sekä vanhustyön kehittämisessä. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut osaa kohdata ikääntyneen ihmisen tasavertaisena erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suorittanut osaa kartoittaa ikääntyneen ihmisen elämänkulun ja toimia erilaisissa vanhustyön ydintyöprosesseissa eettisiä toimintaperiaatteita ja vanhustyötä ohjaavia säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Hän osaa ohjata ikääntynyttä ihmistä ja hänen läheisiään arkiteknologian käytössä sekä kertoa hyvinvointiteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista toimintakykyis...

 Näiden opintojen yksi tärkeä tavoite on tietenkin pohtia sitä, millainen ammattilainen olen nyt ja millainen haluaisin olla. Mitä on kehitettävä, missä olen jo hyvä? Asiakkaat ovat sanoneet että olen hyvä kohtaamaan heidät sellaisenaan ja olen aito ja helposti lähestyttävä, iloinen. Itse mietin että välillä ärsyynnyn itsekseni ja väsyn, vaikka tietäisinkin että asiakas ei tee mitä tekee tahallisesti. Ehkä se on inhimillistä. Mutta se ei saa tietenkään näkyä asiakkaalle enkä näytäkään. Ihmisten hitaus on aina ollut hankalaa temperamenttiselle, tekevälle luonteelleni. Odottaminen minuuttitolkulla(eli kuntouttava työote eli tekee itse niin paljon kuin voi) ja kärsivällinen toisto on välillä hyvin turhauttavaa, vaikka tiedänkin että tämä kuuluu tähän työhön. Varsinkin kun lopulta on pakko auttaa että saadaan se homma tehdyksi. Tässä on vaan opiskeltava tätä puolta- olisi helppoa hoitaa potilaaksi eli tehdä asiakkaan puolesta. Ja monet hoitajat tekevätkin niin. Sorrun siihen välillä it...

 Käypä hoito- sivulla kerrotaan:  Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, ja 100 000 lievän ja 93 000 vähintään keskivaikean dementian oireista kärsivää. Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat AT, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä (VCI) eli aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus (AVH: isojen suonten tauti, pienten suonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevat infarktit), AT + AVH, Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet, kuten Lewyn kappale -tauti (LKT), Parkinsonin taudin muistisairaus (PT-muistisairaus) sekä otsa-ohimolohkorappeumat (otsalohkodementia ja primaariset etenevät afasiat). Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää. Selvityksen kulmakivin...

 Ei varmaan ole mitään niin ikävää ja todellista kuin ikäihmisten yksinäisyys. Tästä niin hyvä teksti oli tämä  https://www.suomengeronomiliitto.fi/blogi/2017/05/02/18755 Mitäpä tälle voi yksittäinen hoitaja tehdä? Ensimmäinen ajatus on, että en mitään. Minähän teen vain annetut tehtävät ja lähden eteenpäin- kotihoidossa ainakaan julkisilla mitoituksilla ei ole useinkaan aikaa istua juttelemaan. Sitä varten on ystäväpalvelu ja seurakunta ja omaiset,naapurit,vanhat tutut joiden kanssa yhteydenpito jäänyt. Muttamutta. Onkos näitä hyödynnetty jo minkä verran? Ei läheskään kaikissa tapauksissa. On toki hoivapuolen toimijoita, jotka huomioivat yksinäisyyden jo lähtökohtaisesti käyntien mitoituksessa.  Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus. Kaikkein yksinäisimmät ovat usein monisairaita, toisinaan masentuneita, ehkä muistisairaita. Heidän sosiaalinen elämänsä vaatii lisäkäsiä ja opastusta, ohjausta ja seurantaa. Itse olemme omassa työssäni yksinkertaisesti vieneet vanhuksia yst...

 Ei ihan helppo aihe. Moni hyvä hoitaja osaa piilottaa väsymyksensä ja kiireensä asiakkaalta. Jotkut eivät, ja se onkin sitten jännää nähtävää. Mikä motivoi antamaan hyvää hoitoa?  - Asiakas itse. Jos asiakas ei ole hoitovastainen tai kääntyy hoitovastaisesta hoitomyönteiseksi, motivoi se myös hoitajaa yrittämään parhaansa. Usein työtä jaksaa vain ihanien asiakkaiden takia. Räntäsade tai tulipalopakkanen, se ihana mummo odottaa siellä juuri sinua.  - Työn organisointi=esihenkilöiden pohjatyö. Jos asiakastyö on suunniteltu järkevästi ja kiireellisimmät oikeille paikoilleen, hoitajan kuormitus on maltillisempaa ja myös suorittavasta työstä motivoituu paremmin. Esihenkilön on tunnettava asiakkaat, jotta hän voi suunnitella toisten hoitajien töitä. Huonoja esimerkkejä tästä löytyy jokaiselta hoitajalta.  - Työn jakaminen. Kun oikeat tehtävät on jaettu oikeille päiville eikä aina samoja tehtäviä samoille hoitajille, työt on jaettu tasapuolisesti ja oikein. Työn kuormitus ...

Tämä blogi on kehittymistehtäväni ja samalla eräänlainen päiväkirja ja kasvutarina, selviytymisen tuki matkallani vanhustyön erikoisammattitutkinnon opintoihin.  Suoritan vanhustyön EAT-opintoja Taitotalossa työn ohella. Olen vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, yrittäjä ja vanhuksia työssäni päivittäin kohtaava ja auttava innovatiivinen opiskelija. Uskon, että opintoni ovat tavallaan ikuiset. Tässä työssä opitaan koko ajan, joka päivä. Tässä työssä autetaan, kohdataan, ratkaistaan, pysähdytään, lannistutaan ja väsytään enemmän kuin monessa muussa työssä. Tämä työ on raskasta,vaativaa ja kovaa, mutta myös innostavaa, iloista, aitoa ja mahtavaa. Missään muussa tehtävässä en ole kokenut näin laaja-alaista tunteiden kirjoa kuin vanhustyössä. Mikään muu kuin hoitotyö ei mene niin paljon ihon alle. Minulla on kokemusta myös kaupan alasta ja liikunta-alasta, ja vain hoitoala on ollut se ala, joka on lopulta vienyt minut mennessään.  Yrittäjyydestä kirjoitin jonkin verran jo edelli...