Muistihoitajana toimimisesta

Opinnoissamme käydään nyt läpi muistisairaan kohtaamista, muistihoitajana toimimista ja muistisairaan hoitamisen pääpiirteitä. 

Tärkeää on ensinnäkin ymmärtää, että muistisairas elää ja muistaa lähtökohtaisesti vain menneitä. Mieleen ei tallennu välttämättä lähiaikojen asioita lainkaan. Annetut ohjeet, uudet asiat eivät tallennu mihinkään. Kognitiiviset taidot ovat heikenneet niin, ettei itsensä ilmaiseminen välttämättä onnistu kovinkaan hyvin, kun sanat ovat ainakin osittain tai kokonaan hukassa. 

Mielenkiintoista oli tehdä tehtävää, jossa asiakkaan kanssa toteutetaan eri aistielementein ja lempeästi asiakaslähtöisesti tehtävää kohtaamistilannetta. Tämä metodi on Tunteva-metodi. Suosittelen tutustumaan tähän metodiin, jos toimit muistisairaiden kanssa. Hoitajille tämä usein onkin tuttu. Tässä videossa esimerkkiä tästä toimintatavasta hoitotyössä.

Koulutehtävässämme lukee: Vanhat asiat ovat muistisairaalle tärkeitä siksi, että uudet asiat eivät enää jää hänen mieleensä. Muistele hänen kanssaan arjen touhujen lomassa. On hyvä muistaa että: ”Muistot ovat mielikuvia ja tulkintoja, joista osa voi pohjata todellisiin tapahtumiin. Siihen ovatko ne todella tapahtuneet, ei tarvitse ottaa kantaa.” Sinun ei siis kannata alkaa oikoa ja korjata muistoja. Se ei tuota mitään.

Muistisairaan kanssa kohdatessa on seuraavassa muutamia huomioita avuksenne:

1. Keskity tilanteeseen. Muistisairas ei jaksa keskittyä kauaa, sinun on oltava täysin läsnä kontaktinne onnistumiseksi.

2. Yhdistä käytös asiakkaan tarpeeseen ja yritä löytää asiakkaan oikea tarve. Aggressiivinen asiakas saattaakin olla surullinen ja onneton ja kaivata lempeää kosketusta. Jos asiakas rauhoittuu, oikea tarve on löytynyt.

3. Myötäile asiakkaan tunnetilaa ja liikettä.

4. Kysy. Mutta vältä kysymästä Miksi-kysymystä, koska se on muistisairaalle vaikea ja vaativa kysymys. Hän ei välttämättä osaa vastata siihen.

5. Muotoile asia uudelleen, jotta muistisairas ymmärtää, että hänen viestinsä meni perille.

6. Katsekontakti. Asetu aina samalle tasolle.

7. Vahvin aisti. Joku aistii kosketuksen kautta, joku kuulon, joku on visuaalisempi.

8. Kosketa. Kosketusta tarvitaan aina. Ihminen aistii kosketuksen silloinkin, kun muut aistit eivät enää oikein toimi.

9. Hyödynnä musiikkia ja muistoja.

10. Moniselitteisyys. Kun ei ole sanoja joilla selittää, auta käyttämällä pronomineja. "Etsitkö sitä? Kaipaatko sinne?"

Kuvassa tuoksupurkkeja järjestämässäni muistisairaiden aistituokiossa.