Muistisairaan muuttuva käytös

 Usein muistisairaan muuttuva käytös ja persoonan muuttuminen tekee muistisairaudesta erityisesti "omaisten sairauden." Juuri käytöksen muuttuminen on usein se raskain osio varsinaisen muistamattomuuden lisäksi. Kun toistetaan samaa levyä tunnista toiseen, omaiset ovat tosi kovilla. 

Ennen puhelias voi muuttua vaitonaiseksi tai toisin päin. Käytökseen voi yllättäen ilmestyä spontaaniutta, epävarmuutta, harhaista epäluuloa, ärtymistä pikku asioista, kärsimättömyyttä tai muuta outoa, joka ei aiemmin olisi kuulunut tämän henkilön tapoihin. Omaiset voivat olla hämmentyneitä. 

Eri muistisairaudet saattavat oireilla eri tavoilla. Siksi on hyvä ymmärtää ensin, mikä muistisairauden aiheuttaja kulloinkin on kyseessä. 

Alzheimerin tauti oireilee moninaisesti, mutta sen tyypilliset käytös-oireet ovat apatia, masentuneisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, levottomuus, persoonallisuuden muutokset ja seksuaaliset käytösoireet. Alzheimer on yleisin muistisairaus, kansantauti. 

Lewynkappaletaudissa näköharhat ja kuuloharhat, keskittymis, -ja tarkkaavaisuusvaikeudet ovat tyypillisiä. Parkinson-oireilua kuten hitautta ja jäykkyyttä on usein havaittavissa myös. 

Otsa-ohimolohkorappeumassa potilas voi olla spontaani, pukeutua ja käyttäytyä oudosti ja sopimattomasti, laiminlyö hygieniaa ja myös puheen tuotossa voi olla ongelmia. Tämä oireyhtymä alkaa usein suhteessa aikaisin muihin dementoiviin sairauksiin verrattuna, jopa työiässä, eikä välttämättä vaikuta ensimmäisenä juuri muistiin vaan muihin kognitiivisiin kykyihin. 

Verisuoniperäisessä muistisairaudessa vireystilan muutokset, vaihteleva mieliala ja voimakkaat tunnereaktiot sekä masennus kuuluvat asiaan. Tila voi vaihdella kausittain, jopa päivittäin. Itse muisti ei välttämättä heikkene vaskulaaridementiassa niin nopeasti kuin Alzheimerin taudissa. Tällaisen asiakkaan kanssa olen usein jutellut täysin järkevää keskustelua hyvänä päivänä, ja huonona päivänä ohjannut kädestä pitäen kuin edennyttä Alzheimer-potilasta. Niin erikoinen on vaskulaarinen muistisairaus. 

Sekamuotoisissa dementoivissa sairauksissa voi oirekuva olla moninainen ja voi olla vaikeaa sanoa, mistä mikäkin oire johtuu. Esim. Parkinson saattaa myös aiheuttaa ongelmia muistille, ja siten on hyvä ymmärtää mitä perussairauksia taustalla vaikuttaa. 

Kun ollaan muistisairaan kanssa, ollaan aina tekemisissä myös käytösmuutosten oirekuvaa tulkitsemassa. Siksi seuranta on hoitajalle tärkeää. Missä vaiheessa sairautta mennään? Mikä muistisairaus on kyseessä? Mitä voimavaroja on vielä käytettävissä? Millainen hän oli ennen? Mikä on uutta, mikä ennallaan? Mitä hän itse haluaa? Miten hoidetaan mahdollisimman hyvin juuri tätä oireilua?