Hyvää työtä

Joskus oli mainos puolustusvoimilla; tee työtä jolla on tarkoitus. Hoitotyöllä aina on. Kauan sitten kun olin töissä kaupassa, meillä oli hieno kampanja "ylitä asiakkaan odotukset. " Tätä ajatusta voisi tavoitella muillakin aloilla. Ehkä voi asettaa itsensä asiakkaan asemaan ja pohtia, miltä itsestä siinä tilanteessa tuntuu. Pelottaa, jännittää kun aina tulee uusi hoitaja. Pitää taas selittää uudelle ihmiselle kaikki. 

Joskus tuntuu, että tälle kyllä lasketaan hinta muttei mitään arvoa. Kohtaamiseen ja kuuntelemiseen ei varata virallisesti minuuttiakaan, sitä ei aina kirjata mihinkään. Kirjataan "vointi ok, syönyt, lääkkeet annettu. " Se kaikki muu on jotenkin "työn ohessa" tehtävää. Minä aina silitän ja hieron ja halaan asiakkaita, ehkä tällä luonteella se on niin helppoa ja luontevaa,mutta onko se luonnekysymys vai jotakin muuta? Miten tärkeää se on näille meidän vanhuksille. Se halvin minuuttiperusteinen toimija ei aina ehdi sitä tehdä. Istua alas, panna puhelin pois ja keskittyä vain asiakkaaseen. Siksi halvin ei ole välttämättä paras. Siksi kannattaa selvittää hoitotahon arvot ja tapa toimia, ennen kuin laskee heidät sen yksinäisen omaisensa luo. Jos välittää. 

Ei pidä paikkaansa, ettei raha riitä. Kyllä se riittää, jos aletaan valmistaa itse ruoka, lopetetaan superkalliiden einesten syöttäminen ja istutaan alas selvittämään, minkä verran on realistisesti käytettävissä kuukausitasolla. Eineksiin ja sokerijuomiin menee heti vähintään 40,- viikossa eli 160 eur kuussa. 

Tätä voi tehdä hyvin jos haluaa. Ei se tule sen kalliimmaksi mutta se vaatii yhteistyötä. Ja siihen ei olla aina valmiita.