Tarinaa kentältä

 Kyllähän tässä hommassa kaikenlaista aina sattuu ja tapahtuu. Tapasin tänään 90-vuotiaan pariskunnan,jossa rouva oli omaishoitaja. En tiedä kumpi oli huonommassa kunnossa. Edellisenä yönä molemmat olivat kaatuilleet ja tullessani rouva vapisi ja itki vuolaasti. Hän oli myös kahdesti kaatua. Hän aneli apua valvottuaan yötolkulla. Tilanne oli niin kriisiytynyt, että hän sanoi kohta tekevänsä jotain itselleen. Soitin siis ambulanssin arvioimaan tilannetta.

Ambulanssilla oli kiireitä, eikä oikein intoa tulla paikalle. Tuohan on kiireetön ja hankala keissi kun ei ole kummallakaan hengenvaaraa- ei siis oikeastaan ambulanssille kuuluvaa. Kenet pitäisi viedä ja mihin? He ehdottivat, että tilaisin kelataksin ja veisin molemmat päivystykseen (kummallakaan ei jalat kantaneet kunnolla). En suostunut; rouva oli tuossa vaiheessa aivan hysteerinen ja mies apaattinen, eikä kumpikaan ollut pukenut ylleen eikä osannut enää oikein toimia. Annoin aamulääkkeet nyt molemmille ja vähän aamiaista miehelle jonka vein sänkyyn. Ambulanssin kuljettaja lupasi että tulevat käymään kun ehtivät- ja koska rouva rauhoittui ja pystyisi jo avaamaan heille oven, niin ampparin kaverit käskivät minun jatkaa matkaa. Sovin rouvan kanssa, että hän yrittää saada miehen ampparin mukaan jotta saisi vähän nukkua. Kuulin myöhemmin seuraavalta hoitajalta, että mies onneksi vietiin kriispaikalle ja rouva jäi kotiin. Tilannetta arvioidaan tuonnempana. Taatusti ei ollut taaskaan päivystyksellinen asia,ja tästähän paljon puhutaankin. Hyvästä syystä. Tilanne olisi pitänyt hoitaa ja jatkumo katkaista jo aiemmin. Ei ambulanssi ole näitä tilanteita varten- väsynyt omaishoitaja olisi tarvinnut arviointia jo kauan ennen kuin hänen olonsa meni noin surkeaksi.

Omaishoitajat ajetaan kyllä ihan kestämättömään tilanteeseen. Kuvittele itsesi 90-vuotiaana monisairaana valvomaan 90-vuotiaan monisairaan muistamattoman miehesi vierellä viikkotolkulla. Siis yö yön perään pätkäunia- kuin vauvaa hoitaisit. Kuvittele että kun anelet apua,et ehkä saakaan sitä. Kuvittele, että maksat satoja euroja kotiavusta ja veroina lisää, etkä saa edes kriisitilanteessa kiireellistä apua. Kuvittele, mitä tekisit. Mihin soittaisit?

Nämä on siis ihan tositarinoita. Mitä näissä voi sanoa? "Yritä jaksaa" ei auta- rouva on yrittänyt jo aika monta vuotta.