Valoa Vanhustyöhön

 Pitkästä aikaa tänään olin keikalla hoitokentällä jolla käyn tooosi harvoin, ehkä puolivuosittain. Kun menee uuteen paikkaan, on ihan eri tavalla skarppina kuin "omassa" tutussa kivassa työympäristössään. Silloin muistaa, miltä tuntuu aloittaa. Miltä tuntuu kun ei tunne ketään. Miltä tuntuu kun ei tunne asiakkaita eikä osoitteita jonne ajaa. Miltä tuntuu,  kun muistaa pätkiä, mutta ei koko tarinaa juuri siitä asiakkaasta jonka tilannetta tässä vuorossa hoidetaan ja jota hoidettiin silloin puoli vuotta sitten. Tämä tunne on toisinaan hyvä muistuttaa hoitajana mieleen. Samalla skarppaamisella pitäisi tehdä jokainen vuoro. Lukea kaikki tekstit kertaalleen, kysyä vielä kerran asiakkaalta.  Muistisairaan kanssa jutteleminen on erityisen haastavaa silloin kun hän ei osaa enää juurikaan tuottaa puhetta, ja asiakas on täysin vieras. Juttelen kuitenkin, silitän olkapäästä, kerron niitä näitä, joskus saan vastauksen, joskus en.  Usein en. Tuntuu että puheet valui nyt johonkin...

 Tänään opin, että lääkärin kanssa tehty yhteistyö voi olla erittäin hedelmällistä ja tuottaa muutakin kuin epäselviä lääkelistoja ja harmia siitä kun sitä pahuksen lääkäriä ei ikinä tavoita.  Eräs erikoinen lääkäri sanoi minulle tänään, että maalaisjärki korvaa parhaimmankin lääkärin. Olin mykistynyt. Tämä lääkäri uskoi ihan oikeasti, että lääkkeetön hoito ja asiakkaan psyykkisen puolen hoito on yli puolet hoitotuloksesta. Hän sanoi,että minä hoitajana pystyn arvioimaan potilaan kipua silloin kun potilas ei osaa,koska tapaan hänet joka päivä ja tunnen asiakkaan. Olin täysin ällistynyt, kun tämä lääkäri totesi, että ihmisen turvallisuuden tunne ei synny millään lääkkeellä eikä mikään lääke tuo sitä turvaa, jota jokainen tarvitsee voidakseen hyvin. Herranen aika! Lääkäri, joka tunnistaa sen, että asiakasta on hoidettava kokonaisvaltaisesti ja tunnettava asiakkaan tarpeet. Joka ymmärsi, ettei vartin tapaamisen perusteella voi välttämättä tietää mitä potilas oikeasti olisi ollut...

 Usein muistisairaan muuttuva käytös ja persoonan muuttuminen tekee muistisairaudesta erityisesti "omaisten sairauden." Juuri käytöksen muuttuminen on usein se raskain osio varsinaisen muistamattomuuden lisäksi. Kun toistetaan samaa levyä tunnista toiseen, omaiset ovat tosi kovilla.  Ennen puhelias voi muuttua vaitonaiseksi tai toisin päin. Käytökseen voi yllättäen ilmestyä spontaaniutta, epävarmuutta, harhaista epäluuloa, ärtymistä pikku asioista, kärsimättömyyttä tai muuta outoa, joka ei aiemmin olisi kuulunut tämän henkilön tapoihin. Omaiset voivat olla hämmentyneitä.  Eri muistisairaudet saattavat oireilla eri tavoilla. Siksi on hyvä ymmärtää ensin, mikä muistisairauden aiheuttaja kulloinkin on kyseessä.  Alzheimerin tauti oireilee moninaisesti, mutta sen tyypilliset käytös-oireet ovat apatia, masentuneisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, levottomuus, persoonallisuuden muutokset ja seksuaaliset käytösoireet. Alzheimer on yleisin muistisairaus, kansantauti.  L...

 Juttelin ikäihmisen kanssa, joka oli ollut yli 60 vuotta naimisissa ja sitten menetti puolisonsa. Yksinäisyys ja ikävä ovat läsnä joka päivä. Menetyksestä oli yli kymmenen vuotta, ja hän koki ettei oikeastaan koskaan lakkaa ikävöimästä puolisoaan, joskin oli kyllä hyvin sopeutunut arkeensa yksin.  Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, kuten jo aiemmin olen todennut. Suru ja kaipaus kuuluvat jollain tapaa juuri ikääntymiseen, kun joutuu hyvästelemään rakkaita, läheisiä ihmisiä. Jotkut meistä hyvästelevät kaikki ja jäävät aivan yksin.  Masennus-oireisto on silti osattava erottaa normaalista surutyöstä. Muistisairaan mieli erityisesti saattaa olla masennukseen taipuvainen. Asiakkaani sanoi silti hyvin: voi olla ikävä, vaikka ei enää niin joka päivä surekaan. Päivät kyllä sujuvat jollain tapaa, ja alakuloisuus kuuluu joskus meidän kaikkien elämään. Muistisairas saattaa myös esittää hetkittäin reipasta, mutta on kuitenkin koko ajan vähän apaattinen eikä masennusta voi piilot...

 Kun aletaan epäillä muistisairautta, tulisi ottaa viipymättä yhteys lääkäriin. Miksi? Jotta hoito olisi oikea-aikaista, jotta omaiset säästyisivät turhalta epätietoisuudelta ja osaisivat toimia oikein, jotta potilas pääsisi sopeutumaan sairauteensa ja jotta oikeat palvelut löytäisivät perille. Silti näitä pitkitellään ja seuraillaan kuukausi, -joskus vuositolkulla. Ajatellaan ettei diagnoosi mitään muuta eikä ainakaan auta.  Ensimmäisenä hoitajat yleensä haastattelevat omaista. Otetaan yhteys terveyskeskukseen, josta ohjataan yleensä muistihoitajalle tai lääkärille. Tehdään MMSE-testi, nopea muistitesti. On olemassa toinenkin testi, moca-testi. Sitä käytetään vähemmän. Tein tämän testimielessä asiakkaalle ja tulokset olivat samansuuntaiset molemmissa. Testien ja haastattelujen jälkeen tehdään kuvantamis, - ja muita tutkimuksia . Tämän jälkeen lääkäri tekee diagnoosin.  Diagnoosin saaminen helpottaa hoitajien, potilaan ja omaisten elämää. Lääkehoito voidaan aloittaa, asia...

 Olen tässä tuuminut kun tätä koulua käyn, että ajatelkaas miten hirmuisen pitkä on lopulta monen meistä elämän taival. Ihmiset elävät liki 100-vuotiaiksi, ylikin. Lääkkeiden ja ravinnon parannuttua eliniän odote on kasvanut korkeaksi. Eipä mikään ihme, että muistisairaudet ovat lisääntyneet. Ihmiset yksinkertaisesti elävät pidempään kuin ennen. Sairauksille on aikaa.  Elämässä on eroteltavissa selvästi erilaisia syklejä, aikakausia, jotka alkavat ja päättyvät. Lapsuus, nuoruus, nuori aikuisuus (opiskeluajat), perheen perustaminen ja ruuhkavuodet. Sitten se rauhallisempi aikuisuuden jakso, josta alkaa ikääntymisen aikakausi. Kaikki huipentuu vanhuuteen.  Kun työt on tehty, lapset ja lapsenlapset kasvatettu ja velat maksettu, jäljellä on muistoja ja hiljaisuutta. Lapset käyvät joskus, eivät kuitenkaan kaikilla. Joskus vanhukset hämmästelevät, tässäkö tää oli tämä elämä. Miten ihmeessä elin näin vanhaksi? Miten äkkiä kaikki kävikään, miten hyvin kaikki lopulta lutviutui. La...

 Juttelin tätä kirjoitusta varten alalla yli 20 vuotta toimineiden hoitajien kanssa. Hoitoala on ilman muuta kokenut ison murroksen ja talouspaineet, ja suoraan sanottuna hölmö "säästö"politiikka on vienyt laitospaikan monilta sen tarpeessa olleilta. Kotihoidossa hoidetaan vaativasti sairaita vuodepotilaita, kotisairaalan tuella. Ennenvanhaan heille olisi osoitettu laitospaikka. Kotihoidossa hoidetaan kuitenkin myös varsinaisia kotihoidon asiakkaita joille koti on vielä oikea paikka. Millainen asiakas on kotihoidon asiakas ja milloin sitten tulisi saada laitoshoitopaikka? Kotihoitokentällä tätä pohdintaa käydään joka päivä. Minullekin on useampikin asiakas toivonut että kun saisi ympärivuorokautista turvaa, pelottaa yksin kotona. Turvakello ranteessa ei ole elävä ihminen. On sanonta: laitokseen ei enää jouduta, vaan päästään. Tämä on niin totta, koska tässä maassa laitoskuntoisia muistisairaita on tosiaan yksin kotona, eikä ihan pikku kourallista ihmisiä. (Näistä kohtaloista ...

  Lääkkeetöntä hoitoa muistisairaalle voivat olla monenlaiset liikuntatuokiot, musiikkituokiot, lelu- ja eläinterapia, hieronta ja kosketus, aisteja stimuloivat menetelmät ja erityisympäristöt kuten vaikka uimahalli tai museo. Parhaimmillaan hoitoa on oikein suunniteltu yhdessä, ja  räätälöity hänen sekä läheisten tarpeet huomioiden.  Harvemmin tulee kuitenkaan omassa työssä sen enempää analysoitua, että nyt tässä tehdään kuulkaas lääkkeetöntä hoitoa ja kuntoutusta, kun ohjaan tämän herrasmiehen tekemään itse voileipänsä tai pyydän rouvaa sekoittamaan salaatin, jotta saavat lounaansa pöytään. Lääkkeetön hoito on yksinkertaisesti arjessa aktivointia.  Hoitajana ymmärrän, ettei nykylääkkeillä paranneta muistisairauksia. Parhaimmillaankin ne hidastavat etenemistä, ja niitä määrätäänkin lähinnä siksi, että ne rauhoittavat potilasta . Kyseleminen ja käytösmuutokset eivät välttämättä lainkaan vähene lääkityksestä huolimatta, jonka takia lääkkeet edenneessä muistisairaude...

Opinnoissamme käydään nyt läpi muistisairaan kohtaamista, muistihoitajana toimimista ja muistisairaan hoitamisen pääpiirteitä.  Tärkeää on ensinnäkin ymmärtää, että muistisairas elää ja muistaa lähtökohtaisesti vain menneitä. Mieleen ei tallennu välttämättä lähiaikojen asioita lainkaan. Annetut ohjeet, uudet asiat eivät tallennu mihinkään. Kognitiiviset taidot ovat heikenneet niin, ettei itsensä ilmaiseminen välttämättä onnistu kovinkaan hyvin, kun sanat ovat ainakin osittain tai kokonaan hukassa.  Mielenkiintoista oli tehdä tehtävää, jossa asiakkaan kanssa toteutetaan eri aistielementein ja lempeästi asiakaslähtöisesti tehtävää kohtaamistilannetta. Tämä metodi on Tunteva -metodi. Suosittelen tutustumaan tähän metodiin, jos toimit muistisairaiden kanssa. Hoitajille tämä usein onkin tuttu. Tässä videossa esimerkkiä tästä toimintatavasta hoitotyössä. Koulutehtävässämme lukee: Vanhat asiat ovat muistisairaalle tärkeitä siksi, että uudet asiat eivät enää jää hänen mieleensä. Muis...

 Aiemminkin olen tässä blogissa todennut, että eettisyys ja eräänlainen empatian tuntemisen luontainen taito ovat kaikessa hoitajuudessa tukipilareita. Empatia on taas tässäkin pohdinnassa mukana. Jos olet hoitajan työssä, ymmärrät mitä haen. Asiakasta hoitaessahan asioihin täytyy ammattilaisena suhtautua objektiivisesti tilannetta arvioiden, silti asiakkaan tunnetta ymmärtäen, eli on osattava tuntea empatiaa hoitaakseen hyvin. Se ei tarkoita että ollaan automaattisesti samaa mieltä tai aletaan hämmentää soppaa omilla kivoilla mielipiteillä (tai tylsillä faktoilla), koska nehän eivät yleensä muuta (hoito)tilannetta mihinkään suuntaan.  Esimerkkinä muistisairas, joka ei ymmärrä omaa parastaan ja lähde kiltisti pesulle. Tiedän erittäin hyvin tottakai, että taustalla käytöspulmiin on edennyt muistisairaus. Omainen on kertonut asiakkaan olevan myös häveliäs eikä ota siksikään vastaan hoitoa. Onhan hänet kuitenkin pestävä, koska iho-ongelmat ja tulehdusriski vaarantavat jo fyysist...

 Joskus sitä aina muistaa, miksi teen tätä. Juttelin asiakkaan kanssa niitä näitä ja asiakas yhtäkkiä sanoi, että on saanut hoitajien käyntien avulla tavallaan elämänsä takaisin. Hoitajana lähinnä tuen asiakkaita arjessa ja mahdollistan kotona asumista erinäisin toimin. En ehkä aina ajattele, että kokonaisuutena ne kaikki toimet todella ovat edellytys sille, että asiakas saa asua kotona. Miten konkreettisesti mahdollistetaan ihmisten hartaimpia toiveita eli rauhaa omassa kodissa.  Työ, jolla on tarkoitus. Työ jonka pitää olla edes jollain lailla kutsumus sen takia, että ilman sitä uupuu niin helposti. Tätä voi suorittaa, mutta tätä voi tehdä myös toisin. Tätä voi tehdä hyvin tai vähän sinnepäin. Niinkuin kaikkea työtä. Mutta kun vanhustyö ei ole mitä tahansa työtä. Tämä on sitä asiakkaan elämän tukemista ja ymmärtämistä silloinkin, kun asiakas ei apua haluaisi eikä omasta mielestään tarvitsisi.  Vanhustyö on ollut minun nuoruuden haaveammatti, mutta olin elämän heittämänä...